Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik kertoo, että tulkkien ja kääntäjien ammatissa alustatyö kaikkine haasteineen on ollut todellisuutta jo toistakymmentä vuotta.

– Alustatyö koskettaa erityisesti tulkkeja, jotka ovat kielipalvelualan wolt-kuskeja. Siellä ihan samalla tavalla jaetaan sovelluksen kautta työt sille, joka sen ensimmäisenä ehtii napata, Gorschelnik kuvailee Demokraatille.

– Odotamme, että alustatyölailla saataisiin vihdoin katkaistua kääntäjien ja tulkkien työn hyväksikäyttö ja työehtojen näivettäminen.

Käytännössä ansioihin voi vaikuttaa tekemällä enemmän töitä, mutta sillä on rajansa, kuinka paljon henkilökohtaisesti tehtävää, aikaan ja paikkaan sidottua työtä pystyy tekemään. Sitä ei voi tehdä varastoon, Gorschelnik huomauttaa. Palkkiosta ei voi neuvotella, se tulee annettuna.

– Palkkiot on etenkin asioimistulkkauksessa kilpailutettu niin pohjalukemiin, että tulkki ei käytännössä niillä enää elä, hän sanoo.

Asioimistulkkauksella tarkoitetaan yleisimmin julkishallinnon käyttämää palvelua, jossa asiakas tarvitsee tulkkia esimerkiksi koulussa, lääkärillä, päiväkodeissa tai työllisyyspalveluissa. Usein hyvinvointialue tai kunta ostaa palvelun tulkkausyrityksiltä, joilla puolestaan on omat alustansa, joissa työtä jaetaan.

HALLITUKSEN esitys alustatyölaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Ammattiliitto Akavan Erityisalat, jonka jäsenjärjestö Kieliasiantuntijatkin on, kaipaa hallituksen esitykseltä enemmän kunnianhimoa, jotta se suojaisi työntekijää paremmin. Luonnos on liiton mukaan yhä liian heikko EU:n alustatyödirektiivin tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Direktiivi tunnistaa viimeinkin alustatyöntekijöiden tarpeen suojeluun ja edellyttää, että työelämän pelisääntöjen on koskettava myös heitä. Reilut pelisäännöt digitaalisessa työssä ovat edellytys myös sille, että osaava työvoima pysyy Suomessa, Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Heli Hagman sanoo tiedotteessa.

Erityisen tärkeänä Hagman pitää työntekijää suojaavaa rajanvetoa siitä, milloin työntekijä katsotaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi epävarmuuksineen ja vapauksineen ja milloin taas kyse on työsuhteesta vastuineen ja etuineen.

Tämä aiheuttaa päänvaivaa myös Kieliasiantuntijoiden jäsenistössä. Yleisin ongelmatilanne, johon ammattiyhdistykseltä pyydetään apua, on Gorschelnikin mukaan epäselvyys siitä, tehdäänkö työ yrittäjänä vai työsuhteessa.

– Valitettavasti se paljastuu jälkikäteen, kun ruvetaan katsomaan, että kenen piti maksaa eläke- ja sosiaaliturvamaksut ja muut. Huomataan, että kukaan ei ole maksanut niitä, koska työn suorittaja ei ole ymmärtänyt omaa statustaan ja että hänen olisi pitänyt hoitaa maksut.

– Nämä tilanteet poikivat sitten myös ongelmia oman sosiaali- ja eläketurvan kertymiseen ja saattaa myös tulla muita veroseuraamuksia, jos ei ole vaikkapa arvonlisäveroja maksettu, Gorschelnik kertoo.

Akavan Erityisalat katsoo, että alustatyölaissa työsuhdeolettaman kynnystä tulee laskea ja olettamaa tulkita direktiivin tarkoittamin tavoin alustatyötä tekevän eduksi, työn erityispiirteet huomioiden. Työsuhdeolettamaa tulee soveltaa myös veroihin tai sosiaaliturvaan liittyviin menettelyihin.

Työsuhdeolettama on ollut tapetilla viime aikoina, kun otsikoissa on ollut ruokalähettiyritys Wolt, joka on katsonut alustan kautta töitä tekevät lähetit yrittäjiksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) puolestaan on linjannut lähettien tekevän työsuhteista työtä.

AKAVAN Erityisalat toteaa tiedotteessa liiton suhtautuvan alustatyöhön ”periaatteessa myönteisesti”. Hagmanin mukaan Alustatalous voi tarjota asiantuntijalle mahdollisuuden tehdä työtä joustavasti ja ansaita lisätuloja. Alustat voivat hänen mukaansa olla erityisesti uraansa aloittaville hyvä keino päästä kiinni työhön ja löytää ensimmäiset asiakkaat.

Hanna Gorschelnik komppaa, mutta sekä Hagman että hän korostavat, että ongelmiin on puututtava.

– Eihän se alusta ole syypää ongelmiin, vaan se, miten sitä käytetään. Jos kaikki työehdot ovat kunnossa ja kaikille on selvää se, että tehdäänkö työtä työ- vai yrittäjäsuhteessa, niin sehän olisi tosi hyvä, Gorschelnik sanoo.

Sitten seuraa se kuuluisa ”mutta”.

– Tämä on mennyt siihen, että kaikki on hyvin epämääräistä. Tuntuu, että alustataloutta on käytetty siihen, että kierretään työnantajavelvoitteita. Kyllähän me voisimme suhtautua alustatalouteen tai alustojen kautta työskentelyyn ihan neutraalisti ja positiivisesti, jos niitä käytettäisiin oikein ja rehellisesti.

Hanna Gorschelnik pitää tärkeänä, että Suomessa kansallinen lainsäädäntö saadaan kuntoon niin, että se on vähintään linjassa EU:n alustatyödirektiivin kanssa. Samaa hän odottaa myös muilta EU-mailta.

– Kyllähän kansallisiin lainsäädäntöihin eroja tulee, mutta mitä olen kansainvälisten kollegajärjestöjen kanssa puhunut, niin meillä kaikilla on pyrkimys siihen, että jokaisessa EU-maassa samaa työtä tehtäisiin samoilla pelisäännöillä.

Esimerkiksi käännöstyössä hän näkee riskinä sen, että suomenkielistä työtä teetetään eri ehdoin jossakin toisessa maassa, josta suomen kielen osaajia löytyy. Hän nostaa esimerkiksi Viron. Jos esimerkiksi kääntäjien työt valuisivat sinne höllemmän lainsäädännön perässä, sillä olisi vaikutusta myös suomalaisiin työmarkkinoihin.